Tyhjät katuruokalat

 Aamulla menin tavalliseen tapaani lähiympäristöön aamulenkille. Heti kotikadun yläpuolelle oli ripustettu kyltti: 'Marhaban ya Ramadhan selamat menunaikan ibadah puasa Ramadhan' eli suoritetaan paasto turvallisesti. Muslimien paasto alkaa tällä viikolla, osalle tänään ja osalle huomenna, riippuen siitä millaiseen islamin ryhmään kuuluu.

Paaston alkamisen huomaa myös siitä että kadun varsilla olleet ruokapaikat olivat tyhjinä. Muina aamuina niissä istui ihmisiä syömässä buburia eli löysää riisipuuroa mausteineen, mutta tänä aamuna kukaan ei ateroinut. Tori, joka tavallisesti on täynnä elämää, oli hiljaisempi. Kaikki jotka osallistuvat paastoon, olivat syöneet aamupalansa jo ennen auringon nousua. Seuraavan kerranhan paastopäivänä syödään auringon laskun jälkeen.

Indonesialaisilla on kaikenlaisia erityisiä ruokia paastonaikaa varten. Jo nyt myydään myös herkkupaketteja Idul Fitriä varten, joka noin kuukauden kuluttua lopettaa paaston.

More on Merapi and Yogyakarta

I visited today the Kraton, sultan's palace. It is amazing thing to hear that there are some cities in Indonesia, who have their own sultan. This sultan is like a king, and crown goes from generations to generation from the ruler to his son. Yogyakarta's sultan has lived in a palace called Kraton. The unique thing about this Kraton is its location. The palace situates along a line that can drawn from the Merapi volcano to a certain sea shore. In between stays the monument of Yogyakarta. The story tells that as long as the sultan and the queen of the sea live in harmony, everything will be fine. But, if there is a conflict in between the two, then Merapi erupts.
The other interesting thing about the Merapi is that there a feast when the villagers bring the fruits of the land to the volcano to thank it for the harvest. Produce includes those plants, fruits and vegetables that are grown either under the ground, in the ground or above the ground. 

Merapi tulivuori

Indonesia on tunnettu tulisesta maaperästään ja tulivuorista. Tänään minulla oli tilaisuus ystäväperheen kanssa ajella tulivuoren rinteellä olevalle museolle. Opin valtavasti uusia asioita tulivuoresta. Esim. sen että kun Merapi purkautui muutama vuosi sitten, laavavirta ensimmäisen 20 sekunnin aikana purkauksesta se oli kulkenut jo 5 km, ja vastaavasti ensimmäisen kahden minuutin aikana peräti 20 km!

Eli ei ihme että tulivuoren asukkaille tuli kiire. Keskustelin yhden evakuoidun kanssa; hän oli museon työntekijä. Hän kertoi että piti vain ottaa kaikki tärkeimmät tavarat ja mennä Yogyakartan stadionille evakkoon.  Sitten useamman viikon ajan siellä oltiin ennen kuin hallitus antoi luvan lähteä takaisin. Hänen kotinsa säilyi vahingoittumattoman toisin kuin tämä mopo, koska talo sijaitsi pienten mäkien keskellä Merapin rinteellä.


Merapiin liittyy uskomuksia. Eräs on sellainen että tulivuorella asuu mystinen armeija, jonka johtajana on nainen, Nyai Gadung Melati. Hän suojelee myös alueen kasvillisuutta. Tämän Melatin kerrotaan ilmestyvän tulivuoren purkausta edeltävänä yönä ihmisten uniin. Melati pukeutuu jasmiin vihreään asuun.

Jaavan saarella

Olen ensimmäistä kertaa elämässäni javalaisen kulttuurin parissa. Tähän asti olen aina työskennellyt Sumatralla, muutamaa Jakartassa vietettyä jaksoa lukuunottamatta. Mutta javalaisuus on ollut minulle tuntematonta. Nyt olen jotakin siitä oppinut täällä Yogyakartassa.
Asun jaavalais-australialaisessa perheessä. Heidän talonsa olohuone on kuusi metriä korkea. Oviaukkojen yläosia kaunistaa puuhun veistetyt kauniit koristeet. Paljon puuta on käytetty; tiikkiä, kuulin isännältä. Hollantilaiset istuttivat tänne mm. tiikkipuita, ne eivät ole luontaisia tälle alueelle mutta hyvinpähän ovat kasvaneet.

Hollantilaisten jälkiä täällä on myös nykyään postitalona käytetty rakennus, ja muutamia muita rakennuksia. Hevoskärryt ovat myös hollantilaisten ajalta.  Paikallisella turistikadulla jonka nimi on Malioboro, voi ajella niillä kärryillä.

Fishermen

Yesterday I had a special treat during my lunch visit to the beach. (I had rice, of course, and scrimp, octobus and fish in curry sauce. )

A group of fishermen were pushing their big fishing boat to the water. It was unbelievable heavy, the team had to spend about ten minutes pushing the boat, changing the logs, etc. until finally they made it to the sea, with a big net on the boat to catch fish.
I heard them saying something in Minangkabau, thinking they must have said like one-two-three push but no. My Minangkabau friends said that they said 'catching fish, catching fish, catching fish', to motivate themselves for pushing. These sailboats are big and painted beautifully.

Bukittinggi

Today our research team drove two hours to the mountains, up to 930 meters to a city called Bukittinggi. First, we stepped out from the car near the famous bell tower that Dutch built in 1926, the year when they left the country. We asked some information from the tourist office. The officer told us how the Dutch colonialiased them for 350 years, until they left in 1926. He also recommended us to visit the fort, with cannons to protect the hill.

Wikipedia tells that this city was used also by Japanese during the second world war, and then by Indonesians during the birth of Indonesian independence.

We walked through a traditional market, with full of tourist items like key chains with the bell tower, but also many kinds of dried fish, onions, vegetables or fruits. The most unique item I found was waterbuffalo milk yoghurt - home made, served inside a bambu. My stomach was very happy to get some familiar stuff (milk bacteria wise :-) ). My Indonesian and Minang friends could not believe I like it, due to its smell - but how about durian...

Minang and Indonesian - two languages - my brain was overloaded today trying to learn two languages at the same time. Not surprise: tradewords are about the same in these two languages. Moreover, in many cases the Minangs change the last 'a' in Indonesian word into 'o'. Tiga -> tigo (three).

Work? Sure we did some work too - research team practised interviewing the small shop owners on what devices customers buy. The small receiver in the picture turned out to be most popular.

Rannalla

Tutkimusmatkoillani niitä parhaita hetkiä on kun pääsee käymään rannalla. Tämä ranta on pitkä hiekkaranta, vähän kuin Oregonin rannikkoa, paitsi että vesi on lämmintä, eikä siellä ole surfaajia. Surfaajat ovat Padangin edustalla olevilla Mentawain saarilla.

Rannalla on kiveytynyt laiva. Tarina kertoo että Malin Kundung tuli meriltä vaimonsa kanssa kotiin. Kun näki vanhan äitinsä rannalla, hän häpesi esitellä äitiään vaimolleen. Siitäpä äiti kirosi Malinin ja hän muuttui kiveksi veneineen. Rannalla on kivi jossa mies on kasvot alassuin kumarassa maassa. 

Olin varautunut työkavereideni kanssa pitkään kävelyretkeen paljain jaloin rannalla, mutta eikös mitä, jo kohta he pakkautuvat autoon ja pitää lähteä pois. Menimme lounaalle padangilaiseen ravintolaan, jossa siis eri lautasilla tarjotaan mitä maukkaimpia kala-, kana- ja liha-aterioita, sekä kasviksia tietysti. Tänään vatsani sanoi 'ei' kaikille mausteisille ruuille, ja minä söin 'nasi puti' eli pelkkää riisiä. Nyt ymmärrän miksi pitää syödä riisiä - mausteet ovat liikaa vatsalle ilman riisiä.

Tänään haastattelin paikallisen journalistiverkoston johtajaa. Hän kertoi mielenkiintoisia juttuja siitä miten asiat ovat edenneet  - esim. varakkaat ovat alkaneet rakentaa omia korkeita torneja, jonne kiivetä jos vesi nousee.