Konferenssikuulumisia

Mediakonferenssit ovat siitä mielenkiintoisia että saa kuulla monia esityksiä mediasta. Olen kolmen päivän aikana kuullut miten digitaalinen media menee aimoharppauksilla eteenpäin Filippiineillä, Etelä-Koreassa, ja Kiinassa. Suomen kristilliset organisaatiot voisivat oppia näiltä tyypeiltä. Tämä konferenssi on osallistava konferenssi - esitysten jälkeen keskustellaan paljon, eikä päätöksiä runnota, vaan keskustellaan niin kauan tai jätetään asia pöydälle siihen asti kun voidaan siitä yksimielisesti päättää. Konferenssin teemalauluna onkin 'Oleminen yhtä' - Unity.

Minun esitykseni yleisösuhteista ja vuorovaikutuksesta meni hyvin. Jopa niin hyvin että sain kutsun Intiaan Bangaloreen keikalle. Tutkimusmenetelmiä harjoituttamaan niin että radioaseman henkilökunta voi itse ottaa selvää yleisöstään.

Tänään oli First Response -radion esittelyä. Haastattelu tuli suoraan matkalaukussa olevaan tietokoneeseen, josta se sitten kentällä lähetetään ympäristöön. Eli siis kun on vaikka tuhoisa myrsky, ja ihmiset tarvitsevat tietoa avustustoimenpiteistä, toimittajat voivat käydä haastattelemassa ja haastattelu menee suoraan matkalaukkuun.

Bangkok air

Tänä aamuna kävelin majapaikkani, ystäväni Samoeun Intalin kodin ympäristössä. Isolta rautaportilta käännyin oikealle, ja kävelin punaruskeaa, kuoppaista hiekkatietä eteenpäin. Muutamia poikia pyöräili vastaan 'Arun Susudai' - osaan sanoa jo entistä varmemmin. Tien päässä odotin näkeväni aukeaa, kuivaa tasankoa, jossa muutama valkoinen laiha lehmä yrittää löytää ruohoa syötäväksi. Mutta ei. Alue oli muuttunut rakennustyömaaksi, muutama rikas oli jo rakentanut ison talon satelliittiantenneineen ja tekoaltaineen (kambodzalaiset rakastavat tuoreen kalan syöntiä). Alue on kasvanut nopeasti.

 Bangkok Air lentää monta kertaa päivässä Bangkokin ja Phnom Penhin välistä reittiä. Matka kestää 50 min. Heti nousun jälkeen alkaa vilkas toiminta matkustamossa. Lentoemännät tarjoilevat täydelle koneelliselle matkustajia lämpimän aterian juomineen, ja vieläpä kahvin tai teetarjoilun kera. En tiedä mitään toista lentoyhtiötä joka tarjoilee lämpimän aterian tuossa ajassa. Ateria on vieläpä maukas, kuten esim. kanaa, pinaattia ja porkkanaa aasialaisine mausteineen, pikkunuudeliannos sekä hedelmäsalaatti.

Bangkokin lentoaseman sirukorttipuoti

 Bangkokin lentoasemalla kaikki on hyvin organisoitu. Parasta uutta on uudet kaupat jotka myyvät nopean rajattoman mobiili internetin takaavan sirukortin. Esim. seitsemän päivän oleskelun kortti maksaa 9 US dollaria.

Radio for education

I have been visiting here in Cambodia several local radio Krusa-FM listeners. Being able to go to ordinary citizen's homes is a priviledge. There are surprises...
- city houses are big, with a huge frontyard, tall buildings, white tile floors that require constant maintanance and cleaning
- Buddhist families have altar in the house
- everybody is hospitable: water, tea, sweet Cambodian oranges (kuvassa), even complete meals have been offered
- some listeners give bananas and mangos to take home
- usually furniture is made of wood
- sometimes there is no furniture, and we sit on the white floor

The conclusion from meeting these listeners is that Krusa-FM educates them in way that no other Phnom Penh radio station do. Its health, social and family programs contain useful information for families. One family calls the station to be parenting the family via programs. One listener told that she informs other people in the community about what she learnt and recommends them to listen too.

SIttenkin Phnom Penh!

Tänään vakuutuin siitä että olen Kanbodzan. Heti aamusta yritin ottaa radioaseman leipeillä rouvasihmisistä valokuvia. Monet pyörittivät kielteisesti päätään, kunnes huomasin kulmalla seisovan harmaatukkaisen rouvan kampailevan hiuksiaan. Hän oli valmistautumassa kuvaan! Naiset eivät halua heitä kuvattavan koska haluavat näyttää kauniilta.

Sain yhden kuvan mutta päätin: opettelen sanomaan khmeriksi edes: Hyvää päivää. Olen Suomesta. Nimeni on Eila. Saisinko ottaa valokuvan? Viimeistä lausetta en osaa vielä mutta kolmella ensimmäisellä on heltinyt muutamia lähikuvia.

Liikenne. Olen Phnom Penhissä. Autoja, mopoja, ihmisiä ja joskus kotieläimiä pölyisessä liikenteessä. Ilma on harmaana hiekasta. Monet kaupungin teistä eivät ole asfaltoituja, ja hiekka pölisee. Joitakin teitä korjataan osittain, mikä taas synnyttää valtavat liikenneruuhkat, kuten näissä kuvissa.

Illalla perheradiotuottajien Som Channin ja Pharyn kanssa vierailimme turvakodissa. Turvakodin hoitajat kuuntelevat perheradiota koska se tukee heitä heidän kasvatustehtävässään. Turvakodissa 'Rescue' on noin 350 eri-ikäistä 0-18 -vuotiasta lasta ja nuorta. He ovat jostain syystä menettäneet vanhempansa. Nyt heillä on useita äitejä ja sisaruksia - yhdessä huoneessa yhtä kasvattajaa kohti on 10 lasta tai nuorta. Alimmassa kuvassa pojat tekevät läksyjä sänkyjensä vieressä. Sydämeni murtui.

Siis laskeuduinkohan sittenkään Phnom Penhiin

USA vai Kambodza?

Domino's pizzaa, isoja kauppakeskuksia, Valentine-päivän mainoksia ja lahjatarjouksia, kiiltävää pintaa, hygieenisiä, hyvin ilmastoituja tiloja. Krusa-FMn perustaja Samouen Robledonsa kanssa vei minut uuteen Domino-pizzeriaan ystäviensä kanssa. Pitkät jonot kertovat suosiosta. Viime sunnuntaista, avajaisten jälkeisestä päivästä lähtien, kaikki pizzat on saatu puoleenhintaan. Tilasimme Hawaijin, merellisen ja kasvispizzan. Valotaululta voi seurata informaatiota pizzan kulusta uuniin - ja uunista pöytään. Asiakas tietää tarkalleen kuinka monen minuutin kuluttua pizza lepää hänen edessään.

Pöytäkeskustelussa vilisi englannin, tagalogin ja khmerin sanoja.  Välillä ystävät esittivät kymmenen vuotta vanhoja Nokioitaan - ne ovat vieläkin hyvin perusviestintään, vaikka niillä ei internettiin pääse. Niihin voi vielä ostaa sirukortteja. Keski-ikäiset vielä käyttävät niitä sivussa. Nuoret sen sijaan ovat yksinomaan netissä kännyköittensä kanssa...ihan samoja trendejä kuin Euroopassa - FB menettämässä suosiotaan instagrammin ja pininterestin suosion kasvaessa.

CITIZEN JOURNALISM IN BALI

In Indonesia, citizen journalism is growing. One example is Bali, and its community block 'balebengong.net'. It has 350 registered users and almost 20,000 followers.  Residents talk about various issues in their block, such as health, poverty, HIV/AIDS, education and infrastructure.

In order to participate, the citizens need to learn to write on the block, they need to learn to express their concerns and share experiences and thoughts. Since Indonesia is oral culture, best way of conveying problems is via stories. But to learn to participate via online media, organisations in Bali are arranging bimonthly workshops for locals.

As a result of this community block, citizens see positive things happening in their neighbourhood. One example share in the conference was a story of a father who made suicide since he could not afford to send his daughter for school. The news of his suicide spread in Internet and Twitter. People started collecting money to get the girl to school, and she was able to go to school as a result of community benevolence.

WEIBO JA TWITTER VERTAILUA

 

AMIC konferenssissa käsiteltiin paitsi Indonesian mediaa, muidenkin Aasian maiden mediatilannetta. Eräs mielenkiintoisia aiheita oli SinaWeibon ja Twitterin vertailu. Kiinahan sulku Twitterin vuonna 2009, jonka jälkeen luotiin Weibo, kiinalaisten omaksi Twitteriksi. SinaWeibo on maailman 27. Suosituin websivusto, jolla on 500 miljoonaa käyttäjää. Sen suuruudesta kertoo myös se. että päivittäin Weiboon postataan 100 miljoonaa mikroblogia, kun taas Twitteriin vastaavasti viisinkertainen määrä eli 500 miljoonaa.

Kiinalaisten mukaan Weibo on Twitteriä kehittyneempi ja monimutkaisempi; SinaWeibo ryhmittelee seuraajat, ja filteroi informaatiota. SinaWeibo tarjoaa bonusta ahkerille käyttäjille.  Weibolla on myös erityisiä palveluita (interface) laitosten käyttäjille.

Mikroblogit ovat erityisen arvokkaista kiinalaisille koska he voivat tuottaa niihin sisältöjä ja ne ovat reaaliaikaisten uutisten lähde. Käyttäjät saavat osallistua yhteiskunnallisiin asioihin ja saavat informaatiota usealta eri näkökulmalta.

MUTTA. Tiivis internetissä olo tuo ongelmia – Aasiassa myös puhutaan internet –riippuvuudesta. Joka kuudes kiinalainen on internet-riippuvainen. Tutkimukset ovat osoittaneet oireiksi sen että internet-riippuvaisen henkilön tuottavuus vähenee, eikä hän välitä siitä, hän ei voi kontrolloida internetin käyttöään. Internet-riippuvainen kokee olevansa ahdistunut ja hukassa.