Mediamaailmasta

Vaikuttaa siltä että videomaailma keihtoo ihmisiä monella tapaa. Eilen digikonferenssin työpajat esittivät aikaansaannoksiaan. Esityksissä oli monia lyhytvideioita, ihan muutaman minuutin pituisia, tehty joko ammattimaisella kameralla tai kännykällä. Lyhyet animaatiot olivat kaikkein hauskimpia - esimerkikis tuoli formulakilpailu, tai animaatio paperista tehdystä sammakosta, tai kertomus Nooasta valaskalan vatsassa. Animaatiot ovat kaikkein kiitollsimpia monikulttuuurisessa ympäristössä - niiden yksinkertaistettu viesti tulee ymmärretyksi tarvitsematta käyttää kieltä.

Mediatutkijana haastattelen eri kulttuuriesta tulleita ihmisiä, ja niin se vain on että usein kuulen saman terndin - maaseudulla median käyttö on erilaista kuin kaupungissa. Maaseudulla perinteet hallitsevat, mutta kaupungissa ollaan valmiimpia kokeilemaan uusia asioita. Mobiiliteknologian lisääntyminen maaseudulla yllättää, se on aina yleisempää kuin luulen.

Kävimme paikallisessa kirkossa - ranskalainen, amerikkalaisia, uzbekistanilainen ja tatarstanilainen minun lisäkseni. Kun näin ryhmän, ajattelin ensin että emme varmasti ehdi kävellä puolessa tunnissa 3 kilometrin matkaan, varsinkaan kun joillakin oli pikkukengät jalassa. Suoran tien ansiosta kaikki pääsimme kirkkoon, toiset myöhemmin kuin toiset, mutta kaikki ehdimme. Jumalanpalvelus ja kirkko muistuti hyvin paljon suomalaista, jopa lopussa nautittavine kirkkokahveineen. Hollanninkielisestä saarnasta ymmärsin kaksi sanaa - Jeesus ja Tuomas.