maanantai 8. marraskuuta 2010

Arkipaivaa

Arvaapas mista tietaa etta on jo sopeutunut Indonesiaan? Siita etta osaa onnistuneesti avata vesipullon laikyttamatta vetta paalleen, tai etta osaa pistaa vesirasian kannen pillilla rikki, tai etta osaa rauhallisesti ylittaa kadun vaikka mopot ja autot vyoryvat uhkaavalla vauhdilla eteenpain. Myos siita etta alkaa pitaa paataa vinossa valokuvissa, tai siita etta osaa itsenaisesti tilata ruokaa katukeittiossa ymmartaen jopa paljon se ruoka maksoi.

Minulta tuo viimeinen ei viela onnistu, sekoitan sadat ja tuhannet. Valilla tuntuu etta kaikki on kauhean kallista ja sitten kun valuutan kaantaa euroiksi, eihan se olekaan mitaan.

Tanaan herasin klo 6 varta vasten liikkumaan. Silloin on valoisaa ja kadut suht tyhjia kaikista porraajista. Kun tulin hotellille klo 7, kadut alkoivat tayttya. Tanaan huomasin elamani ensimmaisen komorro liskon paistattelemassa paivaa aallonmurtajan sivulla. Olipa yllatys.

Tutkimustiimini on haastattelee Painan kaupungissa (kuva ylla), jonka Caroline -rannikko on kuulemma puhtaampaa kuin taalla. Kalastajilla on muuten samantapaisia veneita kuin Filippiineilla, sivussa tuollaine tasapainotaso. Toinen puoli tiimista teki kuuntelijahaastatteluja Pariamanin kaupungissa. Huomenna menen tapaamaan avustusjarjestojen tyontekijoita taalla.

2 kommenttia:

  1. Hei Eila ja kiitos mielenkiintoisista kirjoituksistasi! Jännä ajatella, että sinä olet siellä lämpimässä, väkeä kuhisevassa maasssa. Täällä Suomessa on hiljaista, hämärää ja kylmää, ja illaksi odotellaan kunnon lumimyräkkää. Iloa ja voimia päivääsi!

    VastaaPoista
  2. Koeta selvitä niin että saat hyvää ruokaa joka päivä. Kiva näitä on lukea täällä kylmässä ja kohta pitäisi sataa lunta.

    VastaaPoista